Viimeisen luentokerran aikana kävimme läpi organisaatiomallit ja globalisaation vaikutukset nykyaikaiseen liiketoimintaan. Määrittääksemme organisaation käsitteenä tutustuimme institutionaaliseen teoriaan, jonka mukaan organisaatiot alkavat tietyn ajanjakson jälkeen muistuttaa vähitellen toisiaan. Kyseistä ilmiötä kutsutaan isomorfiaksi ja siihen johtavat syyt voivat olla normatiivisia kuten esimerkiksi tietynlaisen koulutuksen käyminen. Toisaalta samankaltaisuus voi myös johtua jonkun ylemmän tahon pakotteesta (lait ja asetukset) tai yksinkertaisesti kopioimalla toisilta hyväksi havaittuja toimintamalleja. Elävänä esimerkkinä voitasiin ajatella esimerkiksi nykyiset suuret älypuhelinten valmistajat jotka käyvät kehityksen kilpajuoksua tuottaen samaan aikaan kuitenkin hyvin samankaltaisia tuotteita.

Globalisaatio on vaikuttanut merkittävästi meidän jokaisen nykypäiväiseen maailmankuvaan ja tuonut meitä yhä lähemmäs toisiamme mahdollistamalla lähemmän kanssakäymisen eri kansakuntien välillä. Vaikutus on ollut merkittävä liiketoiminnan kannalta sillä yritystoiminta on nykyään yhä useammin laajetunut kotimaan rajojen ulkopuolelle ja kauppaa käydään nyt koko maailman kanssa. Suurten kansainvälisten ketjujen kuten McDonald'sin kyltit näkyvät katukuvassa ympäri maailmaa. Pohdimme ryhmässä globalisaation hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä puolina näimme yksilön kannalta monipuolistuneen ja laajemman valikoiman niin tuotteita kuin palveluitakin. Toisella puolella maailmaa tarjolla oleva tuote on enää vain muutaman klikkauksen päässä ja toisaalta vaihtoehtojen vertailu ja kilpailutus onnistuu helposti kotisohvalta käsin. Organisaation kannalta asiantuntemuksen levittäminen ja lisääminen on helpottunut työvoiman liikkuvuuden ja kommunikaation myötä, ja työntekijällä on taas yhä laajemmat työmahdollisuudet myös kotimaan ulkopuolella. Yritysten kustannusten optimointi on helpottunut kun tuotantolaitoksia voidaan helpommin siirtää lähemmäs uusia kuluttajaryhmiä tai paikkoihin joissa tuotanto on yksinkertaisesti helpompaa ja edullisempaa.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Globalisaation huonoina puolina näemme ainakin aivoviennin ja talouden alueellisen epävarmuuden. Yritysmaailma on jatkuvassa muutoksessa ja työpaikkojen määrät vaihtelevat paikallisella tasolla nopeasti. Paikallisten kulttuurien vaarantuminen ja huonompiosaisten maiden hyväksikäyttö ja riistäminen ovat globalisaation luomia ongelmia. Näyttää myös siltä, että esimerkiksi tiukempien ilmastomääräysten vuoksi tuotantoa siiretään maihin, jossa valvonta ei ole yhtä tiukkaa. Tämä vaarantaa kestävän kehityksen ja sen vuoksi ympäristöasiat jäävät usein toissijaiseksi. Tämä kaikki voi aiheuttaa jännitystä yritysten ja kansakuntien välillä, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa suunnitteilla olevat tienrakennushankkeet, jotka sijoittuisivat alkuperäisväestön reservaatissa sijaitsevalle pyhälle maalle.

Globalisoituminen on tuonut myös valtavasti uusia haasteita yritysten johtamiseen. Jo itsessään toiminnan laajuus voi aiheuttaa vaikeuksia ja lisää byrokratiaa johdettaessa esimerkiksi eri maissa toimivia tiimejä, joilla on kuitenkin samat tavoitteet ja tehtävät. Eri maiden lainsäädännössä ja kulttuureissa on paljon vaihtelua, mikä on otettava huomioon yritysten toiminnassa. Esimerkkinä voisi tomia vaikkapa Punainen risti, jonka tunnuksena ja nimenä on Lähi-Idässä Punainen puolikuu, vaikka itse toiminta on samankaltaista koko maailmassa. Vaikutukset voivat näkyä myös paikallisesti, jos yrityksessä on eri maista kotoisin olevia työntekijöitä, joiden työskentely- ja käytöstavat poikkeavat toisistaan, mikä voi luoda tahattomia ristiriitoja työpaikalla. Suurten etäisyyksien myötä johtajat voivat joutua käyttämään suuren osan ajastaan toimipisteiden välillä liikkumiseen, mikä voi haitata varsinaiseen työhön keskittymistä ja aiheuttaa tarpeetonta rasitusta.


Blogimme on nyt saavuttanut vääjäämättömän hajoamispisteensä ja kurssi alkaa olemaan loppusuoralla. Lopuksi voisimme kirjailla muutamia huomioita kurssiin liittyen. Kurssi muotoili johtajakuvaamme paljon monisäikeisemmäksi, eikä käsityksemme johtajista ja johtajuudesta ole enää niin lineaarinen kuin ennen kurssia. Opimme valtavan määrän uusia termejä johtamiseen liittyen, mutta oppien käytäntöön soveltaminen tuntuu suurimmasta osasta meistä melko hankalalta. Kurssi oli hyvin teoriapainotteinen ja olisimme kaivanneet enemmän esimerkkejä oikeasta elämästä ja läpikäytyjen asioiden soveltamisesta käytäntöön. Oppimispäiväkirjan teko on mielestämme ollut hyödyllistä asoiden käsittelyn kannalta, vaikka blogikirjoittaminen on meille jokaiselle uutta. Kirjoituksia tehtäessä jouduimme pohtimaan asioita monesta eri näkökulmasta ja tämä tuki oppimista mukavasti.