Ensimmäisen tuplaluennon toinen osio käsitteli kahta kokonaisuutta: Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen sekä liiketoimintaetiikka ja yrityksen yhteiskuntavastuu.

Innovatiivisuuden ja muutoksien tarkoitus on kehittää jotain uutta, mitä ei ennen olla keksitty tai huomattu tai vaihtoehtoisesti parannella entistä. Näitä käyttämällä yrityksen tai erilaisten organisaatioiden kohdalla tavoite voi olla kilpailuedun tavoittelu tai ylipäänsä elinvoimaisena pysyminen. 

Luennolla esiin tuli pari kysymystä. Mikä estää innovatiivisuutta? Siihen saimme vastaukseksi toisen kysymyksen: onko virheet sallittuja? Se voi olla tilanne joissain työympäristöissä. Mikäli ei anneta tehdä virheitä, ei uskalleta myöskään kokeilla jotain uutta ja mahdollisesti mullistavaa asiaa joka voisi mennä myös pieleen. Luennolla korvaani osui tarkka luku: 70% uusista innovaatioista epäonnistuu ja mahdollisuus epäonnistumiseen on paljon suurempi mitä radikaalisemmasta asiasta on kyse. No sehän voi selittää sitä pelkoa. Mieleen tulee myös toinen asia mikä estää innovatiivisuutta on ns. vanhaan hyvään aikaan- ajattelumalli. Siihen olen törmännyt monesti maaseudulla, jossa voivotellaan monesti kuinka huonosti tullaan toimeen joissain asioissa ja ihannoidaan entistä aikaa jolloin kaikki oli paremmin. Aina pitäsi pystyä kehittymään ja näkemään mahdollisuuksia. 

Luennolla nostettiin monta nimeä esiin kuten Kurt Lewin, Kotter ja Pascale. Minä nostan oman ehdotukseni. Ongelma tilanteissa täytyy tehdä muutoksia ja samoin vaikka menisi hyvin, ainahan voi mennä vielä paremmin. Siteeraan Juhani "Tami" Tammista. Hänen kuuluisat neljä kohtaa menevät: 1.Pysähdy, 2.Analysoi, 3. Tee johtopäätös ja 4. Jatka Matkaa. Näin voidaan keksiä ongelmiin ratkaisut, eikä niitä jäädä murehtimaan. Myös innovaatioiden kohdalla täytyy pysähtyä ja analysoida mille uudelle kehitettävälle asialla voisi nyt olla kysyntää, markkinoita tai muuta tarvetta. 

Tiivistelmänä aiheeseen voisin todeta: "luovuus ja pienetkin innovaatiot pitävät yllä organisaatioiden evoluutioita".

Loppuun kävimme erikoisella tavalla läpi liiketoimintaetiikkaa ja yrityksen yhteiskuntavastuuta. Vastuuta jäi todenteolla aika paljon opiskelijalle ymmärtää asia, sillä luento käytiin läpi keskustelun kautta. Nostan nyt esille muutaman lainatun ja pari omaakin ajatustani. 

Liiketoimintaetiikkaan ja yhteiskuntavastuuseen voi helposti liittää tämän hetkisen vihreä- ajattelumallin, esimerkkinä vaikka reilunkaupan(fair trade), luonnonsuojelu,(WWF, Greenpeace) ja näiden omat sertifionnit. Se on lähes jokaisella yritystoimialalla esillä. Tämä voidaan nähdä mahdollisuutena. Siitä voi tehdä kilpailuedun muihin saman alan organisaatioihin. "Olemme vihreämpi brändi kuin kilpailijat." On myös muita esimerkkejä kuten tasa-arvo, lapsityövoiman käyttämättömyys tai vaikka työpaikan positiivinen ilmapiiri. 

Nyt on ollut otsikoissa Talvivaaran tytäryhtiön konkurssi. Odotimme jännityksellä yhdessä muiden tätä blogia kirjoittavien henkilöiden kanssa koska tämä asia nostetaan luennon keskusteluissa esille, mutta niin ei käynyt. Katson nyt lähinnä negatiivisia asioita mitä Kainuuseen on tässä tilanteessa tapahtunut tai mahdolista tapahtua. Talvivaara jättää jälkeensä aikanaan valtavan potentiaalisen luonnontuhoriskin. Lähiseutujen vesistöihin on jo päässyt suola-, sulfaatti-, uraani ja metallipitoisia jätevesiä, ja kipsisakkaaltaiden vuotojen riski on yhä. Vaikka luontoon ei enää yhtään pääsisi vuotoja, jättää kaivos 61 neliökilometrin kokoisen monumentin itsestään. Vaikka yhtiö on tuonut Kainuuseen valtavan määrän työpaikkoja, jättää se valtavan määrän myös työttömiä kokonaan kaatuessaan, ja jo pelko työpaikan menettämisestä pelottaa monia. Kaikella on aina puolensa ja suurella on usein suuret vaikutukset niin positiiviset kuin ne huonommatkin.

-P